{"id":1668,"date":"2012-08-12T19:14:02","date_gmt":"2012-08-12T17:14:02","guid":{"rendered":"http:\/\/www.viinanen.org\/wordpress\/?p=1668"},"modified":"2013-03-12T17:06:12","modified_gmt":"2013-03-12T15:06:12","slug":"rakennetaan-karu-poyta-metsan-mittaisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/viinanen.org\/wordpress\/2012\/08\/12\/rakennetaan-karu-poyta-metsan-mittaisesta\/","title":{"rendered":"Rakennetaan karu p\u00f6yt\u00e4 mets\u00e4n mittaisesta"},"content":{"rendered":"

Rupesi \u00e4rsytt\u00e4m\u00e4\u00e4n nykyinen hieman rimpula pirttip\u00f6yt\u00e4 ja penkit. Eih\u00e4n siin\u00e4 kohta mahdu en\u00e4\u00e4 sy\u00f6m\u00e4\u00e4n kun pojat kasvaa pituutta ja v\u00e4h\u00e4n leveytt\u00e4. Saati kunnolla lehte\u00e4 lukemaan. Ajatuksen sain kun juhannuksen lomareissulla mielenkiinnolla tutkiskelin Rosalan viikinkikeskuksen p\u00e4\u00e4llik\u00f6n hallissa olevia penkkej\u00e4 ja p\u00f6yti\u00e4. Tuumin, ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n nyt tuollaisen saisi itsekin aikaan. Kes\u00e4lomalla t\u00e4m\u00e4 ICT-ty\u00f6l\u00e4inen on aina tavan mukaan v\u00e4rk\u00e4nnyt jotakin puusta. Vuodesta 2006 jatkunutta perinnett\u00e4 oli siis ihan velvoitekin jatkaa.<\/p>\n

Kierros paikallisissa puutavaraliikkeiss\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 masensi. Mitallistettua py\u00f6re\u00e4s\u00e4rm\u00e4ist\u00e4 kuusta kyll\u00e4 l\u00f6ytyi useassa eri koossa, muttei ollenkaan suoras\u00e4rm\u00e4ist\u00e4. Mit\u00e4h\u00e4n vittua on oikein tapahtunut? Kai puu tulee kohta sahoilta Lego-palikan muotoisina paloina, jos haluaa jotain muutakin kuin taloa rakentaa. Meinasin jo luovuttaa, kunnes rupesin selvittelem\u00e4\u00e4n mist\u00e4 saisin mets\u00e4n mittaista ns. l\u00e4pi sahattua m\u00e4ntylankkua. Keltaisessa p\u00f6rssiss\u00e4 oli jos jonkinmoista ilmoitusta. Lopulta p\u00e4\u00e4dyin selailemaan puutavaraa sahaavien ja myyvien yritysten puhelinnumeroita. Lopulta p\u00e4\u00e4syin yhteydenottoon Parolassa majaansa pit\u00e4v\u00e4\u00e4n Ara-Puu Oy:\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Rakennusvaihe<\/h3>\n

Meni noin viikko ja puulajikin vaihtui matkalla m\u00e4nnyst\u00e4 lehtikuuseen, kunnes hyppysiss\u00e4ni oli tarpeellinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 sovitun levyisi\u00e4 h\u00f6yl\u00e4ttyj\u00e4 lankkuja. Penkkeihin tulevissa lankuissa oli sovitun mukaisesti viel\u00e4 kaarnatkin reunassa. Ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n projektina oli sahata p\u00f6yd\u00e4n jalkoina toimivien p\u00e4\u00e4tyristikoiden puut. Tein t\u00e4m\u00e4n huteraan ty\u00f6penkkiin kiinnitetyll\u00e4 jiirisahalla. Voin muuten sitten kertoa ett\u00e4 lehtikuusen kovuus on jotain aivan eri luokkaa esimerkiksi m\u00e4ntyyn verrattuna. Hinkkasin kahdeksaa sahapintaa varmaan tunnin. Kun sain urakan valmiiksi, katselin lankkukasaa hetken aikaa kiroten ja pistin tekstiviesti\u00e4 kaverille, josko h\u00e4nell\u00e4 voisi k\u00e4yd\u00e4 p\u00e4tkim\u00e4ss\u00e4 penkin puut. Lopulta Mazdan per\u00e4ss\u00e4 olikin kokonainen jiirisirkkeli p\u00f6ytineen p\u00e4ivineen. T\u00e4m\u00e4 osoittautui j\u00e4lkeen p\u00e4in ajatellen t\u00e4m\u00e4n projektin pelastukseksi. Muuta en jaksanutkaan t\u00e4lle p\u00e4iv\u00e4lle tehd\u00e4 vaan kannoin puut sis\u00e4lle.<\/p>\n

Seuraava p\u00e4iv\u00e4 alkoi jiirisirkkelin ky\u00f6r\u00e4\u00e4misell\u00e4 auton per\u00e4st\u00e4 pelipaikalle. P\u00e4tkin kaiken tarvittavan hetkess\u00e4 valmiiksi. Penkin lankut tuli mitattua ja katkaistua omalla k\u00e4sisirkkelill\u00e4. Seuraavana oli vuorossa reunojen piiluaminen pienell\u00e4 Fiskarssin retkikirveell\u00e4. Kyll\u00e4h\u00e4n se sill\u00e4kin joutuisasti k\u00e4vi. Loput ajoin nauhahiomakoneella tasaiseksi. V\u00e4hitellen osat rupesivat muotoutumaan. Mit\u00e4\u00e4n varsinaista rakennuspiirrustusta en ollut pahemmin tehnyt. Joitakin mittauksia nykyisest\u00e4 p\u00f6yd\u00e4st\u00e4 kyll\u00e4kin. Ty\u00f6skentelytavat hioutuivat sit\u00e4 mukaa kun kappaleita teki. Ensimm\u00e4inen oli aina sellanen tarkan ep\u00e4tarkka harjoituskappale ja loput tuli l\u00e4hes itsekseen.<\/p>\n

Piirsin toki paperillekin yhden kuvan tavasta, miten penkin- ja p\u00f6yd\u00e4n jalat kiinnitet\u00e4\u00e4n. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4kin tuo toimi oikein mallikkaasti.<\/p>\n

Pintak\u00e4sittely ja huomioita<\/h3>\n

Mit\u00e4 siit\u00e4 nyt kertoisi. Hioin pinnat niin hyvin kuin jaksoin, eli aika karkeaksi pinnat j\u00e4iv\u00e4t. Samalla tuli huomattua ett\u00e4 k\u00f6yh\u00e4n ei koskaan pit\u00e4isi ostaa paskoja ty\u00f6kaluja. EinHELLIN nauhahiomakone on kyll\u00e4 vihoviimeisin tekele, mit\u00e4 maa p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n kantaa. Kone itsess\u00e4\u00e4n sy\u00f6 nauhaa nopeammin kuin hiottavat kappaleet.\u00a0En l\u00e4htenyt mihink\u00e4\u00e4n ylti\u00f6p\u00e4iseen py\u00f6ristelyyn vaan n\u00e4ytin kulmille l\u00e4hinn\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n viilaa. Pintak\u00e4sittelyaineeksi valitsin Osmocolorin puolihimme\u00e4n v\u00e4ritt\u00f6m\u00e4n TopOilin, jota levitin wanhalla jo aikaa sitten nukkaamisen lopettaneella puuvillakankaisella lakanan palalla kolmisen kerrosta. Viimeisen kerroksen j\u00e4lkeen osat sai lojua noin viikon ennen kotiin tuomista. Toisin paikoin \u00f6ljy toi lehtikuusen punertavan syd\u00e4npuun kauniisti esiin.<\/p>\n

Puutavara oli p\u00e4\u00e4osin ns. ulkokuivaa eik\u00e4 sit\u00e4 kuivattu mitenk\u00e4\u00e4n ennen rakentamisen alkua. T\u00e4m\u00e4 tuli huomattua hyvin p\u00f6yd\u00e4n p\u00e4\u00e4tyristikoiden kanssa. Tein tiukat liitokset, jotka sitten puun kuivuessa ja kutistuessa avartuivat jonkin verran. Yksik\u00e4\u00e4n liitos ei sent\u00e4\u00e4n hajonnut tai irronnut liimauksesta. Ruuveja liitoksissa ei ole yht\u00e4k\u00e4\u00e4n ja j\u00e4tin l\u00e4pi poratut puutapitkin tekem\u00e4tt\u00e4. Ei vaan laiska en\u00e4\u00e4 jaksanut. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kest\u00e4\u00e4k\u00f6 t\u00e4m\u00e4 viikinkityylinen karu p\u00f6yt\u00e4 karun viikinkityylisen perheen k\u00e4sittelyss\u00e4.<\/p>\n

Kuvapl\u00e4j\u00e4ys aikaj\u00e4rjestyksess\u00e4<\/h3>\n