A sample text widget

Etiam pulvinar consectetur dolor sed malesuada. Ut convallis euismod dolor nec pretium. Nunc ut tristique massa.

Nam sodales mi vitae dolor ullamcorper et vulputate enim accumsan. Morbi orci magna, tincidunt vitae molestie nec, molestie at mi. Nulla nulla lorem, suscipit in posuere in, interdum non magna.

Insinööritason hölmöilyä ilman insinöörin papereiden tuomaa häpeää

Torstaina töistä pyöräillessäni Viinasen pihassa odotti kylmä yllätys. Juuso ja Jami olivat tehneet väijytyksen portin pieleen ja lunta satoi niskaan oikein urakalla. Pojat olivat keskiviikkona kaivaneet lumiluolan, jonka olivat sitten jo pistäneet matalaksi. Aikamme lumessa sodittuamme rupesin kasaamaan peräpihan kulmaan lunta. Kesken tämän puuhan lähdin kellariin etsimään entistä linnamuottiani sitä löytämättä.

Samassa oltiin jo Starkilla . . . → Read More: Insinööritason hölmöilyä ilman insinöörin papereiden tuomaa häpeää

Elämän polulla Timo & Juuso kaksin käy

Pitäisitkö meidät jos tulisimme ovellesi?

Siitä on todella pitkä aika, kun olen viettänyt aikaani Juuson kanssa kahden. Sitä joka kerran hämmästelee, kuinka erilainen tuo koltiainen on kun Jami ei ole lähistöllä yllyttämässä, ärsyttämässä tai muuten vaan kalatyyttina riehumisreaktiossa.

Tämä jätkä on yksinään äärimmäisen fiksusti käyttäytyvä ja ilmeisen paljon asioita mielessään miettivä. Tuntui hassulta huomata, . . . → Read More: Elämän polulla Timo & Juuso kaksin käy

Rakastat myös poikiani minun…

Eipä taida olla edes latinassa sellaisia sanoja, jotka kuvaa sitä syvää rakkautta mitä tunnen omia poikiani kohtaan. Nuo ilkikuriset pikku paskiaiset, jotka vetävät toistuvasti pinnani tappiin saakka rajoja kokeillakseen ovat vaan jotain sellaista, jota ei voi sanoin kuvata.

Olisin koska tahansa valmis teloitettavaksi heidän puolestaan. Tekisin sen pää pystyssä ja hymyssä suin, sillä kukaan ei . . . → Read More: Rakastat myös poikiani minun…

Filiis meum

Jami mätkähtää telineeltä kyljelleen jäätyneeseen maahan. Sattuu ihan selvästi, mutta itkuahan ei päästetä. Menen polvilleni ja levitän käteni. Sieltähän se herra siiten kömpii pystyyn ja tulee halaamaan. Sanoopa tuo matalalla äänellä melkein kuiskaten sen aina yhtä hyvältä kuulostavan:

– Minä rakastan sinua isi.

Herkän hetken rikkoo Juuso, joka tönäisee veljeään ja sanoo itkupilliksi. Siinä samassa . . . → Read More: Filiis meum

Amet et filiis meum

Välillä kaikki tuntuu olevan vain tiensä päässä. Tunteet on jo kylmentyneet ja kuolleet tyhjyyteen. Mikään ei enää kosketa tai tunnu miltään. Hämärä laskeutuu mieleeni ja hymy katoaa hetkeksi.

Silti on olemassa jotakin. Kaksi loistavaa tähteä. Kirkkaasti loistaen ne valaisevat elämäni polkua. Ne ainoat, jotka enää pystyy sulattamaan jään. Ainoat, jotka näkevät ehdoitta syvälle sieluuni.

Kaksi . . . → Read More: Amet et filiis meum

Isänpäiväpläjäys (revised)

Eräs hyvä ystäväni kysyi minulta marraskuussa 2007 ennen Rocktownin Openstageen menoa ja Tyllilänkadulla juopotellessamme, että miltä tuntuu olla isä. Häkellyin ihan täysin kysymystä, eikä ylimalkainen nopea vastaus mennyt läpi vaan jouduin hieman mittimään asiaa tarkemmin.

Isänä oleminen on minulle tunnetila ja tunnetilojen saaminen kirjalliseen muotoon voi joskus olla aika tiukkaa. Kielestämme ei välttämättä löydy sellaisia . . . → Read More: Isänpäiväpläjäys (revised)