Olen kuin hahmo, joka rantaa kulkee yksin kylmissään. Surullista mutta totta. Jalkojani palelee, mutta ei kauaa, sillä minä kerään kaiken pihalle esiin ja poltan. Taivas palaa kuoliaaksi ja pimeys säilyy. Mutta ethän tuolta pimeästä löydä vastausta. Menneisyyden haamut saavat perhoset …
Tämä kirjoitelma on jo vuoden vanha, mutta päätin silti hieman modifioida sitä ja tunkea sen tännekin ihan vaan ilkeyttäni. Osin myös siksi, koska tuo Suomen koko kesän syyssää näyttää jälleen kerran jatkuvan myös sen muka_talven yli. (Ja siksi että pystyn …
Tutustuin paikkaan hyvän ystäväni kautta. Ensimmäisellä kerralla minulle tarjoiltiin kuumaa vettä Findrexinin kera. Olinhan toki aika flunssainen ja yskin keuhkojani pihalle. alkuvuotta 2005 se oli, mutta kuukautta en muista. Olimme läheiseen teinihelvettiin menossa rilluttelemaan. Siitä se sitten oikeastaan alkoi. Tutustuin …