Meinasin taas jäädä terpparin pihasta yltiöpäisesti pyörätien päälle ajavan papan hienon uuden katumaasturin alle. Toisaalta harmittaa ettei tarakka ehtinyt viiltämään puskuriin naarmua.. Mutta ei siitä enempää. Korviin rupesi pauhaamaan Aulangontien valoissa mieleenpainuva rumpujen ja kitaran yhdistelmä. Nappasin soittimen taskusta, kun …

Taas kävi ns. vanhanaikaisesti Read more »

Olen kuin hahmo, joka rantaa kulkee yksin kylmissään. Surullista mutta totta. Jalkojani palelee, mutta ei kauaa, sillä minä kerään kaiken pihalle esiin ja poltan. Taivas palaa kuoliaaksi ja pimeys säilyy. Mutta ethän tuolta pimeästä löydä vastausta. Menneisyyden haamut saavat perhoset …

Ai miten niin tykkään musiikista Read more »