Menneen jälkiä Hattulassa

Katse tulosuuntaamme.

Keräsin joutessani kasan Hattulasta löytyneitä kuppi- ja miekanhiontakiviä ja lähdimme Katrin kanssa matkaan. Reitti kulki Lehijärven pohjoispuolelta Ihalemmentietä. Yritimme löytää ensin Toukolan kuppikiveä. Tämä 16 kupin kivi jäi kuitenkin tällä erää harmittavasti löytämättä.

Mierolan sillan pielessä oleva uhrikivi sivuutettiin tällä reissulla jo nähtynä ja jotenkin tavanomaisena. Siellä se on koivujen katveessa ja jää varmasti monelta tyystin huomaamatta.

Matka jatkui Suontaan kartanon maille. Jätimme auton tilustien mutkaan ja lähdimme lampsimaan tuorerehua kasvavan pellon yli kohti määränpäätä. Suunta johti täsmälleen sinne, minne olin aiemmin koteen OSM-kartalle merkannut.

Jo kaukaa katsoen tämä näytti samanlaiselta röykkiöhaudalta mitä on esim. Rapolan linnavuorella Hirvikallion kalmistossa. Museoviraston tutuksi käynyt pronssinen “Muinaismuisto – Lain suojaama” planssi loisti kauas.

 

 

 

Röykkiön ensimmäinen kuppikivi

Pihlajan varjossa meitä sitten odotti jokseenkin kaunis kuppikivi. Toinen kivi sijaitsee ensimmäisestä noin 5m päässä ja on samalla kummulla. Siinä on yksi selvä kuppi ja muutama matalampi.

 

 

 

 

 

 

 

Anttilan miekanhiontakivi

Matka jatkui kohti Tyrväntöä ja siellä olevaa Anttilan miekanhiontakiveä etsimään. Oranssi pompula puhelimen OSM-kartalla näytti keskelle ohdakkeita ja nokkosta kasvavaa vetistä rantapeltoa. Ei muuta kuin menoksi. Hieman toki hirvitti Katrin sandaalit. Pitkät housut hän sentään jalkaansa laittoi kun asiasta ennen lähtöä marmatin.

Olimme jo luopuneet etsinnöistä ja pois lähtemässä kun Anttilan talolta tuli omistaja pihalle kysyen mitä me etsimme. Kerrottuani etsinnän kohteen hän näytti heti sormellaan ja vei meidät oikeaan paikkaan kertoen kivestä enemmänkin. Eipä sitä olisi muuten löydetykään. Hyvä tapa löytää kivi on kulkea peltojen reunaa talon kohdalle ja etsiä nuorta alle 10m koivua. Kivi on noin 10m siitä vasemmalle.

Mies kertoi myös rakennuksen papereista löytyneistä museoviraston tekemistä tutkimuksista 40-luvulta. Talon edessä onkin useita röykkiöhautoja.

Niitä katsoessani oivalsin viimein jotakin. Aivan kuten Hirvikallion kalmiston röykkiöillä Rapolassa, Suontakana, Toukolassa ja monessa muussakin käymässämme paikassa kasvaa pihlaja. Pihlaja on meille suomalaisille pyhä puu. Olisihan se pitänyt tajuta.

Reissu oli oikein mukava ja hyttyset saivat jokseenkin hyvän saaliin meistä molemmista.

Linkit:

Anttilan miekanhiontakivi OSM-kartalla ja  Museoviraston rekisteriportaalissa
Suonraan mahdollinen röykkiöhauta OSM-kartalla ja Museoviraston rekisteriportaalissa

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.