Aji Amarillon koukeroinen alku
 |
Yksi Aji Amarilloista ponnahti pinnalle vähän “olkapää edellä”. Ehkä se tuosta vielä oikenee. Aji Amarillon varret on pienellä taimella huomattavan violetit. Lisäksi on tullut huomattua, että mokomat idut venähtää alussa hyvinkin pitkiksi. Tämä yksilö on kasvattanut juurensa jo 5cm korkean idätysruukun pohjan reijistä pihalle. |
 |
Myös yksi Ulupica Largen taimista (vesipisara sirkkalehtien välissä) siemenistä on päässyt hyvään vauhtiin. Yksi “hukkui” idätysruukkuunsa ja kasvoi ihan reunasta. Pehmeä kypärä lähti irti paljastaen osin tuhoutuneet sirkkalehdet. Yksi muhii vielä mullan kätkössä ja yksi on lautalla.
Vaihdettuani 4000k loisteputket 6500k vastaaviin, tapahtui muutamalla kasvilla pienoista lehtien palamista. Vetipä muutama henkiset myös rupeamalla rullailemaan ensimmäisiä oikeita lehtiään, mutta tämä alkaa jo tasottumaan. Vermikuliitti idätysmullan päällä on pitänyt homeen ja leväkasvuston poissa. Harsosääskiäkään ei ole vielä taimissa näkynyt. Pohdin parhaillaan, kokeilisiko nyt 3 kautta kestäneen altakastasteluruukkujen käytön tilalla normaalia ruukkukasvatusta ja Biolanin TurveMultaa. Lannoitteena tulee pysymään Nutriforten Tomaatti- & Mansikkaravinne |
Kiitokset Pucumauchon alkuperän selvittelystä blogissani.
Meillä kasvava Aji Amarillo on PI 152217, keräysnimeltään pelkkä Amarillo ja kotoisin Casmasta. Olen pitänyt sitä vuoristokasvina ja sitä se saattaa ollakin, mutta Liman yliopiston tutkija keräsi sen siemeniä talteen jo ennen minun syntymääni rannikolta Casman pikkukaupungista.