Nollapostaus kevyen ketutuksen laannuttua

Ulupica Large, tämä kaikkein eniten vaalimani pieni perkele iti ensin 17 päivää, muhi mullassa yli viikon ja tunki sieltä esille “kypärä” päässään. Ei auttanut vedellä voitelu, ei märät talouspaperin palat siemenkodan päällä. Ei edes se olematon kärsivällisyys jota yritin äärimmilleen venyttää. Käytin lopulta perinteistä tapaani eli litistin siementä varovasti, jolloin sirkkalehdet saa houkuteltua yleensä helpolla ilman vaurioita esille. Kävihän siinä sitten niin että sirkkalehdet jäi siemenkotaan ja istuin hetken lattialla hiljaa sadatellen.Tämän jälkeen amputoitu pieni taimen alku on kuitenkin jatkanut kasvuaan venyen noin sentillä ja tehden pienen paisuneen patin amputaatiokohtaansa. Nyt ollaan jännän äärellä sen suhteen, mitä tästä vielä syntyykään. 98%:n todennäköisyydellä tuo kuivuu mustaksi käppyräksi.  2%:n todennäköisyydellä sille käy aivan kuin yhdelle lopulta pois heitetylle Locaton taimelle. Sekin menetti sirkkalehtensä samaan tapaan, mutta teki silti ensimmäisen lehtiparinsa. Hitaasti se ne teki, mutta teki kuitenkin.
Locato kasvoi ensimmäisten joukossa loisteputkiin kiinni. Ylöspäin en vielä lamppuja hilaa, sillä niiden alla majailee muutama matalampi yksilö. Juurelleen tämä sai 3 ruokalusikallista Symbivitin mycorritsaa. Saas nähdä minkälainen symbioosi muutaman sienen ja chilin juurien kanssa syntyy “passiivihydrossa” Nutriforten lannottein lannoiteltuna.Tätä yksilöä ei ole tarvinnut latvoa sillä Caspium pubescens-lajille tyypilliseen tapaan se haarautuu aluksi ihan itsekseen säännöllisen 1-2-4-8 -kaavan mukaan. Jotenkin tuntuu että olen tällä kaudella hieman kaikesta myöhässä. Taimien istuttelu suurimmalla osalla venyy todennäköisesti jopa ensi kuun puolen välin paikkeille. Eihän niitä ole nyt enää kuin 13 varmaa jäljelläkään.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.